Parhaat vitsit vuodelle 2025
Villen isä joutui työttömäksi ja koko perhe ryhtyi etsimään lehdestä hänelle sopivaa työpaikkaa.
He huomasivat, että eräs filmiyhtiö haki statistia.
”Mikä se on?” Kysyi Ville ihmeissään.
”Sellainen tyyppi, joka on mukana, mutta ei koskaan sano mitään”, vastasi äiti.
”Ai jaa. No sittenhän se sopii hyvin faijalle.”
”Kyllä työelämä on kummallista”, Juuso huokaisi.
”Jos pyydät muutaman kympin palkankorotusta, sinulle sanotaan, että kuka tahansa voi hoitaa työsi.”
“Mutta jos olet päivän poissa töistä, muututkin korvaamattomaksi.”
”Mitä Pertti nykyään puuhailee? Hänhän haki sitä valtion virkaa.”
”Ei mitään, hän sai sen viran.”
Jarkon isä joutui työttömäksi, ja koko perhe etsi netistä, lehdistä, kauppojen ilmoitustauluilta hänelle uutta sopivaa työpaikkaa.
Eräs filmiyhtiö haki statistia.
Mikäs se on? Jarkko kysyi ihmeissään.
Semmonen tyyppi, joka on mukana, mutta ei milloinkaan sano yhtään mitään.
Jaahas.
Sittenhän se sopivaa faijalle kuin nakutettu.
Kallen isä ei ollut ollenkaan tyytyväinen palkkaansa, ja niinpä hän mainitsikin asiasta esimiehelleen.
Näillä liksoilla ei pitkälle potkita, hän tokaisi pomolleen suoraan päin kasvoja.
Ei vai.
Ei sua tänne potkimaan ole palkattukkaan vaan ojaa kaivamaan.
Tää ei ole mikään Ajax, esimies vastasi tyynesti.
Sinullahan on tosi hyvää kahvia.
Se on hauska kuulla.
Mieheni toi sitä Brasiliasta liikematkaltaan.
Hyvänen aika! Ja se on ihan lämmintä vielä…
Uusi sihteeri oli ollut firmassa muutaman viikon.
Eräänä päivänä pomo huomautti hänelle:
”Kuulkaahan neiti, miksi ette ole vieläkään postittanut tätä kirjettä Japaniin?
”Voi herra johtaja, kun minä en ole löytänyt mistään kaupasta japanilaisia postimerkkejä.”
Maalaistyttö oli päässyt kotiapulaiseksi kaupunkiin herrasväelle.
Heti ensimmäisenä iltana hän uskaltautui rouvan juttusille.
”Saako minun sulhaseni olla täällä joskus yötä?”
”No eiköhän se käy, mikä hänen nimensä on?”, kysyi rouva.
”Mistä mä vielä voin tietää, justhan mä vasta tulin tänne?”
Matikainen oli renkinä pappilassa.
Hän ajeli lantaa pellolle, mutta kuorma oli liian suuri, koska tamma ei jaksanut sitä kunnolla vetää.
Niinpä Matikainen vauhditti menoa aikamoisella nipulla irtoperkeleitä.
Pappi kuuli mesoamisen ja riensi navetan taakse torumaan työmiestään.
”Ja tuolla menolla ette pääse koskaan taivaaseen.”
”Perkelettäkö tässä taivaaseen”, Matikainen kivahti.
”Kunhan saisin tämän paskakuorman edes pellolle asti.”
Järvinen työnteli työmaalla kottikärryjä väärin päin. Pomo huomasi sen ja huusi Järvistä pysähtymään.
”Mitä te oikein teette, ettekö te osaa edes kottikärryjä työntää?”
”En mä mikään tyhmä ole, totta kai mä osaan”, Järvinen vastasi.
”Mutta jos mä käännän kärryt toisin päin, nuo kundit paiskoo ne täyteen hiekkaa.”
Erään firman tuotekehitysosaston kaksi kemistiä olivat pitkään työskennelleet vaikean projektin kimpussa.
Kävellessään töistä samaa matkaa kotiin he keskustelivat kyseisestä ongelmasta.
Äkkiä toinen huudahti:
”Nyt minä sain päähäni jotain!”
”Niinkö, kerro ihmeessä mitä!”
”Pulun kakkaa”
Kirkkoherra lähti lomalle Kanarian saarille.
Muutaman tunnin lennettyään hän tuumiskeli, jos uskaltaisin ottaa näin loman kunniaksi yhden viskin.
Hän viittoili lentoemännän paikalle.
”Ottaisin yhden viskin, mutta ennen sitä haluaisin tietää, kuinka korkealla lennämme.”
”Lentokorkeutemme on noin 15 000 metriä.”
”Jos kuitenkin perun tilauksen, pomo saattaa nähdä.”
Miksi joulupukki ei jää eläkkeelle?
Kun on töissä vain yhden päivän vuodessa, ei paljon eläkettä kerkeä karttumaan.
Miksi jouluaatto muistuttaa tavallista työpäivää?
Teet itse kaikki työt, mutta lihava mies puvussa saa kaiken kunnian.
Lievosella oli maalareita maalaamassa taloa.
Eräänä aamuna rouva Lievonen sanoi sutiville miehille:
Olkaa tänään oikein varovaisia.
Minä näin viime yönä sellaista unta, että yhdet tikapuut kaatuivat.
Voi hyvä rouva, ei kannata uskoa uniin, toinen maalareista sanoi.
Minäkin näin kolmena peräkkäisenä yönä sellaista unta, että te tarjositte meille pullakahvit ja emännän omaa kuuma torttua.
Mikä on ahtaajien yleisin ammattitauti?
Hengenahdistus.
Onko teillä suosituksia edellisestä työpaikastanne? kysyttiin Pikku-Kallen isältä hänen hakiessaan töitä.
Joo, on niitä, isä totesi.
Siellä nimenomaan suositeltiin, että mä hakisin muita hommia.
Iso tooppi, mies tilasi rojahdettuaan väsyneenä pubin baaritiskin ääreen.
Kyyppari kyllä tajusi hyvin, mistä oli kyse, mutta ei millään malttanut olla sanomatta:
Mikä ihmeen “tooppi”?
Anteeksi, tarkoitin tuoppi, mutta katsokaas kun minä olen ammatiltani ydinfyysikko.
Haluaisin tietää, minkälaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia tämä työ tarjoaa?
Uteli työpaikkaa hakeva tyttö.
Onko johtaja naimisissa?
Sinun olisi pitänyt olla töissä tasan kello kahdeksan, pomo huomautti vihaisena.
Ai jaa. Mitä silloin tapahtui?
Eilen illalla otin toimistosta vähän töitä kotiin, ja aamulla morsiameni pakotti mut ottamaan vähän eilisiä tiskejä mukaani toimistoon.
Jussi haki kesäapulaisen hommia VR:ltä ja joutui sovellutustesteihin.
”Olet juuri saanut kuulla, että kaksi junaa on tulossa sadan kilometrin tuntinopeudella toisiaan kohti. Mitä teet?”
”Noudan Pirjon paikalle.”
”Minkä takia.”
”Hän ei ole ikinä nähnyt junaonnettomuutta.”
”Minkä takia te lähditte edellisestä työpaikastanne?”
”Sairauden takia.”
”Oletteko nyt parantunut?”
”En minä ole kipeä ollutkaan.”
“Johtaja vain sanoi tulevansa sairaaksi joka kerta nähdessään minut.”
Virtasen juuri perustamaan asianajotoimistoon saapui ensimmäinen asiakas.
Virtanen ilmoitti, että kysymyksiin vastaamiset maksavat sitten 100 euroa kappaleelta.
”Eikö tuo ole vähän liian kallista?” Ihmetteli asiakas.
”Onhan se.”
“Mikä olikaan seuraava kysymyksenne?”
Mies haki työpaikkaa.
”Olen naimisissa ja minulla on kahdeksan lasta.”
”Jaaha, mitähän muuta te osaatte?”