Kallen isoveli oli mennyt armeijaan.
Luutnantti päätti koetella hänen hoksottimiaan.
Mitä alokas tekisi, jos käskisin tehdä koko rautatieverkoston viholliselle käyttökelvottomaksi?
Polttaisin matkaliput, herra luutnantti.
Mistä tiedämme, että pataljoona liikkuu koko ajan etelään? Luutnantti kysyi Kallen isoveljeltä.
Herra luutnantti.
Tulee koko ajan enempi hiki!
Mitä eroa on vääpelillä ja Kamasutralla?
Vääpeli tuntee vain yhden asennon.
Oletpä sinä väsyneen näköinen, sanoi morsian.
Niin olen, myönsi sulhanen.
Verestettiin eilen illalla erään armeijakaverin kanssa vähän vanhoja armeijamuistoja.
Siltä näyttää.
Silmät verestävät vieläkin.
Kenraali näki aseettoman laiskasti käyttäytyvän sotilaan nojailevan kasarmin seinustalla.
– ”Mikä komppania?” karjui kenraali.
– ”Niin, herra kenraali. Sanokaas muuta! Mikä komppania!”
Kolmetoista alokasta oli pyytänyt iltalomaa. Jokainen heistä palasi myöhästyneenä. Ensimmäinen mies selitti:
– Bussilakon vuoksi viimeinen bussi ei tullut. Jouduin ottamaan taksin, joka meni rikki. Sitten jouduin ottamaan hevosen. Hevonen kuoli kesken matkan ja loppumatka piti kävellä.
Jokainen alokas esitti samanlaisen tarinan. Kun tuli viimeisen alokkaan vuoro, kapteeni sanoi:
– Jos kerrot saman tarinan, saat ylimääräistä palvelusta!
Viimeinen mies aloitti kuten muutkin ja kapteeni huusi:
– Ulos!
Mutta alokas jatkoi:
– Muuten olisin ehtinyt ajoissa, vaan tiellä oli niin paljon kuolleita hevosia, että myöhästyin!
Armeijassa vääpeli tenttasi alokasta:
Nimi?
Matti.
Sukunimi?
Ei kun etunimi.
Olettepa te uppiniskanen.
Ei kun minä olen Matti Niskanen.
Naimisissa?
Olen.
Kenen kanssa?
Naisen kanssa.
No kuka nyt miehen kanssa olisi naimisissa, tuskastui vääpeli.
Minun äitini.
Ulos, karjaisi vääpeli!
Alikersantti tuli tekemään tuvassa aamuherätyksen.
Hän huusi kurkku suorana: Kaikki laiskurit, heti ylös punkasta!
Tuvassa syntyi kova hässäkkä, jonka rauhoituttua alikersantti huomasi alokas Virtasen venyttelevän edelleen raukeana punkassaan.
Alikersantti syöksyi Virtasen luokse ja oli aloittamassa raivokkaan kurinpalautuksen, mutta siihen alokas Virtanen tokaisi: Herra alikersantti, eikö teitäkin ihmetytä, että tähän tupaan on sattunut noin monta laiskuria?
Alokkaat oli laitettu marssimaan tahdissa kasarmia ympäri alikersantin johdolla: Vasen, vasen, vasen kaks, kol…
Kesken kaiken kuului alokkaan ääni: Herra alikersantti, saisinko käyttää välillä myös oikeaa jalkaa?
Miten ruotsin armeijassa selviää varmimmin hengissä?
Ei koskaan jätä kavereitaan taakseen!