Parhaat vitsit vuodelle 2025
Kallen isä oli joutunut poikansa kolttosten takia mielisairaalaan.
Kerran hän kuitenkin pääsi erään toisen potilaan kanssa karkuun.
Kaksikko lähti raivoisasti juoksemaan mielisairaalaa ympäri.
Ne saavuttavat meitä! Huusi Kallen isän karkutoveri hädissään.
Antaa saavuttaa vaan, Kallen isä vastasi.
Ne on meitä kierroksen jäljessä.
Kallella oli pari kirjettä postitettavana, mutta hän ei kiireiltään olisi ehtinyt käymään postissa.
Niinpä hän päätti antaa tehtävän Liisalle, mutta sitä ennen hän kuitenkin teki tytölle testin:
Liisa, mikä ero on lehmän takapuolella ja postilaatikolla?
Totta noin… en minä tiedä…
Jaaha. Kai se on sitten parempi, että minä vien nämä kirjeet itse.
Rakas, Liisa, haluaisin kulkea rinnallasi koko elämäni ajan, Kalle tunnusti tyttöystävälleen.
Ai jaa.
Ja mä kun luulin, että sulla on auto.
Pikku-Kalle sai syntymäpäivälahjakseen uuden leikkikalun, jota hän tarkasteli huolellisesti joka suunnalta.
Sitten hän päätti kysyä erästä seikkaa isältään.
Tää on kyllä hieno, Kalle aloitti.
Mutta kuinka tää rikotaan?
Isä, miten sinun sukututkimuksesi sujuu? Pikku-Kalle kysyi uteliaana.
Huonosti.
Ensin minun piti maksaa 500 euroa sukututkijalle tutkimisesta ja sitten vielä toinen samanlainen, että hän pitäisi suunsa kiinni.
Mikä sinun nimesi on? Kysyi kiltti setä raitilla Kallelta.
Emmä kuullut, Kalle vastasi yrmeästi.
Pappi kaatoi vettä mun korvaani ristittäessä.
Rakas Jumala, aloitti Pikku-Kalle iltarukouksensa.
Tee minusta oikein kiltti ja rehellinen poika.
Jos se ei kuitenkaan käy päinsä, anna äidille ja isälle paremmat hermot.
Onkohan minulla ylipainoa? Pikku-Kallen äiti kysyi lääkäriltä.
Tavallaan, painoonne nähden teidän pitäisi olla viisi ja puoli metriä pitkä.
Kalle, sanoi kirkkoherra surkealla äänellä.
Joka kerta kun kiroat, kulkevat kylmät väreet selkäpiitäni pitkin.
Jaa.
Jos herra kirkkoherra olisi ollut meillä eilen, kun isä löi peukaloonsa vasaralla, herra kirkkoherra olisi varmaan paleltunut kuoliaaksi.
Minkä takia minun täytyy pitää kieltäni ulkona silloinkin, kun te kirjoitatte reseptiä? Pikku-Kalle kysyi lääkäriltä.
Jotta täällä olisi edes hetki hiljaista.
Etkö ollenkaan ajatellut vanhaa äitiäsi, kun varastit minkkiturkin? poliisi torui Kallea.
Äitiä äitiä, Kalle vastasi.
Mutta se turkki ei mahtunut sille.
Kalle katseli ihmeissään uutta pikkusiskoaan, jolla ei ollut yhtään hiusta eikä hammasta.
Kuule äiti, Kalle kummasteli.
Eikö tästä voi valittaa jonnekkin?
Sillehän ei tullut mukaan mitään varaosia.
Ajatteles Tiina, joka kerta kun minä hengitän, viisitoista kiinalaista kuolee.
Sinun pitäisi tehdä jotakin hengityksellesi.
Mitä sinun mummosi sanoisi, jos kuulisi, kuinka paljon sinä kiroilet? Kirkkoherra torui Kallea.
Hän varmaankin ilahtuisi.
Hävytön poika! Miten niin?
Mummo on ollut kuurona kymmenen vuotta.
Kalle oli tullut hakemaan Liisaa ulos leikkimään, mutta Liisa ei ollut vielä valmis.
Liisan äiti santoi Kallelle voileivän, mutta Kalle ei kiittänyt.
Liisan äitiä alkoi harmittaa, ja hän päätti ojentaa poikaa.
No Kalle, kuinkas sanotaan?
Näyttää olevan voita aika hintsusti.
Pikku-Kalle kysyi äidiltään:
Onko Jumala mies vai nainen?
Jumala on molemmat, vastasi äiti.
Onko Jumala musta vai valkoinen?
Jumala on molemmat, vastasi äiti hetken mietittyään.
Onko Jumala homo vai hetero?
Äiti ei osannut odottaa kysymystä, mutta päätti pysyä linjassaan ja sanoi:
Jumala on molemmat.
No sittenhän Jumala on Michael Jackson! riemastui Pikku-Kalle.
Pikku-Kalle ja hänen ystävänsä Pikku-Paavo istuskelivat venelaiturilla kuumana kesäpäivänä ja katselivat laineiden liplatusta.
Jonkin ajan kuluttua Kalle mietiskeli ääneen että mikähän hänestä voisi tulla isona ja tähän pohdintaan Paavo antoikin nopeasti oman mielipiteensä:
Toivottavasti ei ainenkaan joulupukkia, sillä sinulla ei ole yhtään lahjoja.