Pikku-Kalle ja maidon kantaminen
Pikku-Kalle oli tulossa kaupasta kun hänen kaverinsa kysyi: “Miten sinä jaksat kantaa noin paljon maitoa?”
Pikku-Kalle vastasi: “No kun se on kevytmaitoa.”
Pikku-Kalle oli tulossa kaupasta kun hänen kaverinsa kysyi: “Miten sinä jaksat kantaa noin paljon maitoa?”
Pikku-Kalle vastasi: “No kun se on kevytmaitoa.”
Blondin piti ostaa 20 litraa maitoa, mutta hän ei keksinyt, miten saisi sen kannettua kotiin.
Hän soitti Johanille ja kysyi neuvoa.
Johan keksi: ”Osta kevytmaitoa!”
Presidentti Urho Kekkonen teki usein maakuntamatkoja.
Erään kerran erääseen maalaistaloon oli saatu presidentti vieraaksi.
Emäntä oli kattanut kauniisti, pannut parasta mahdollista pöytään.
Kekkosen kaataessa maitoa kahviinsa, läikähti kannusta pisara maitoa pöytäliinalle.
Presidentti ryhtyi kömpelyyttään pahoittelemaan ja emäntä vakuutteli asian mitättömyyttä pöytäliinaa pyyhkiessään.
Isännän vuorostaan kaataessa maitokannu lipesi kädestä ja putosi sisältöineen lattialle haljeten moneksi kappaleeksi.
“Toinen tohelo!”, tiuskaisi emäntä selvästi tuskastuneena.
Parin viikon kuluttua presidentin vierailusta saapui taloon paketti.
Runsaiden pakkauspapereiden keskeltä löytyi uusi maitokannu sekä kortti tekstillä: “Siltä ensimmäiseltä tohelolta.”
“Terveisin UKK.”
Äiti lähetti Pikku-Kallen ruokakauppaan.
Äiti kysyi, että saataisiinko me luotolla kaksi litraa maitoa, tusina munia ja kaksi ruisleipää.
Miksei sinun äitisi tullut itse?
No kun se on samalla asialla toisessa kaupassa.