Alokkaiden marssiminen
Alokkaat oli laitettu marssimaan tahdissa kasarmia ympäri alikersantin johdolla: Vasen, vasen, vasen kaks, kol…
Kesken kaiken kuului alokkaan ääni: Herra alikersantti, saisinko käyttää välillä myös oikeaa jalkaa?
Alokkaat oli laitettu marssimaan tahdissa kasarmia ympäri alikersantin johdolla: Vasen, vasen, vasen kaks, kol…
Kesken kaiken kuului alokkaan ääni: Herra alikersantti, saisinko käyttää välillä myös oikeaa jalkaa?
Kenraali näki aseettoman laiskasti käyttäytyvän sotilaan nojailevan kasarmin seinustalla.
– “Mikä komppania?” karjui kenraali.
– “Niin, herra kenraali. Sanokaas muuta! Mikä komppania!”
Kolmetoista alokasta oli pyytänyt iltalomaa. Jokainen heistä palasi myöhästyneenä. Ensimmäinen mies selitti:
– Bussilakon vuoksi viimeinen bussi ei tullut. Jouduin ottamaan taksin, joka meni rikki. Sitten jouduin ottamaan hevosen. Hevonen kuoli kesken matkan ja loppumatka piti kävellä.
Jokainen alokas esitti samanlaisen tarinan. Kun tuli viimeisen alokkaan vuoro, kapteeni sanoi:
– Jos kerrot saman tarinan, saat ylimääräistä palvelusta!
Viimeinen mies aloitti kuten muutkin ja kapteeni huusi:
– Ulos!
Mutta alokas jatkoi:
– Muuten olisin ehtinyt ajoissa, vaan tiellä oli niin paljon kuolleita hevosia, että myöhästyin!
Mitä yhteistä on vauvoilla ja upseereilla?
Kummatkin luulevat, että he saavat mitä tahtovat kun vain huutavat tarpeeksi kovaa.
Alikersantti tuli tekemään tuvassa aamuherätyksen.
Hän huusi kurkku suorana: Kaikki laiskurit, heti ylös punkasta!
Tuvassa syntyi kova hässäkkä, jonka rauhoituttua alikersantti huomasi alokas Virtasen venyttelevän edelleen raukeana punkassaan.
Alikersantti syöksyi Virtasen luokse ja oli aloittamassa raivokkaan kurinpalautuksen, mutta siihen alokas Virtanen tokaisi: Herra alikersantti, eikö teitäkin ihmetytä, että tähän tupaan on sattunut noin monta laiskuria?
Armeijassa vääpeli tenttasi alokasta:
Nimi?
Matti.
Sukunimi?
Ei kun etunimi.
Olettepa te uppiniskanen.
Ei kun minä olen Matti Niskanen.
Naimisissa?
Olen.
Kenen kanssa?
Naisen kanssa.
No kuka nyt miehen kanssa olisi naimisissa, tuskastui vääpeli.
Minun äitini.
Ulos, karjaisi vääpeli!
Alokas kertoi innoissaan vierailevalle kenraalille:
“Herra kenraali, minä aion isona upseeriksi!”
“Oletteko te täysin hullu!”, sanoi kenraali.
“Onko se aivan välttämätöntä?” alokas kysyi ihmetellen.
Sotaharjoituksissa joku heitti vääpeliä kävyllä, ja tämä hirmustui ja huusi:
Kaikkien lomat on peruttu, kunnes syyllinen saadaan selville!
Mutta kävyn heittäjää ei löytynyt, vaikka vääpeli kuinka uhkaili.
Niinpä hän muutti ovelana miehenä taktiikkaa ja sanoi:
No, korpraali Konttinen, teitä minä en rankaise, jos kerrotte syyllisen.
Minä se olin, herra vääpeli, vastasi Konttinen!
Miten ruotsin armeijassa selviää varmimmin hengissä?
Ei koskaan jätä kavereitaan taakseen!
Matkalla sotaharjoituksiin juuttuu armeijan kuorma-auto toivottoman näköisesti paksuun liejuun.
Onneksi ohi sattuu ajamaan jeeppi, jossa on matkustajina neljä korkea-arvoista upseeria.
He päättävät pysähtyä auttamaan ja saavat kuin saavatkin pitkän ja likaisen työn jälkeen auton jälleen kuivalle maalle.
Yksi upseereista pyyhkii mutaa kasvoiltaan ja ähkäisee:
Kyllä oli pirunmoista hommaa.
Mitä siinä oikein on kuormana?
26 sotamiestä, herra kenraali, vastasi kuorma-auton kuljettaja vakavana.
Tapahtui kerran armeijassa:
“Herra vääpeli, voinko vaihtaa kengät?” kysyi alokas.
“No mahtuuko niihin villasukka?” kysyi vääpeli.
“Mahtuu”, vastasi alokas.
“Mahtuuko niihin toinen villasukka?” kysyi vääpeli.
“Mahtuu”, vastasi alokas.
“No mitä helvetin vikaa niissä sitten on?” kysyi kiivastunut vääpeli.
“No, herra vääpeli, sinne pitäisi mahtua jalkakin”, vastasi alokas.
Kenraali oli tulossa kasarmille vierailulle ja vääpeli opetti alokkaille, miten vastata kenraalin esittämiin kysymyksiin.
“Kerrataanpa mitä minä teille olen opettanut”, sanoo vääpeli ja kysyy yhdeltä alokkaalta:
“Kuinka vanha olet?”
“20 vuotta”, sanoo alokas.
“Kauanko olet ollut palveluksessa?” kysyy vääpeli.
“Puoli vuotta”, sanoo alokas.
“Mikä on lempiruokasi?” kysyy vääpeli.
“Hernesoppa”, vastaa alokas.
“Hyvä, juuri noin sotamiehen pitää vastata. Vastatkaa samoin, jos kenraali sattuisi teiltä kysymään”, sanoi vääpeli.
Seuraavana päivänä kenraali saapuu paikalle ja meni sattumalta samaisen alokkaan eteen.
“Kauanko olet ollut palveluksessa?” kysyy kenraali.
“20 vuotta”, vastaa alokas.
“Kuinka vanha olet?” kysyy kenraali.
“Puoli vuotta”, vastaa alokas.
“Mikä teidän päässänne liikkuu?” kysyy kenraali.
“Hernesoppa”, vastaa alokas.
Putin, Clinton ja Ahtisaari kilpailivat kenellä on suurin, mahtavin ja pelottavin armeija.
Clinton aloitti ja sanoi että hänen armeijansa pystyy vartissa valloittamaan Venäjän suurimmat kaupungit.
Putin vastasi siihen, että hänen armeijansa pystyy vartissa valloittamaan Euroopan suurimmat kaupungit.
Ahtisaari taas vastasi näihin, että hänen armeijansa on niin pelottava, että edes hänen oma Markonsa ei sinne uskaltanut mennä.
Kenraali tuli tarkastuskäynnille maastoharjoituksiin ja yhdestä teltasta kuului kauhea meteli.
Kenraali meni teltalle ja kysyi: Saattekos te kiljua heti aamusta?
Ei herra kenraali, saamme aamulla vain teetä!
Kaksi suomenruotsalaista oli saanut kutsun kertausharjoituksiin.
Vääpeli kysyi heidän nimiään.
Förstår inte, sanoi ensimmäinen.
Jaaha, seuraava, sanoi vääpeli.
Förstår inte, sanoi toinenkin.
Jaahas, sitä ollaan siis veljeksiä, totesi vääpeli.
Armeijassa:
Sopiiko asetakki?
Kyllä, herra kersantti.
Sopivatko housut?
Kyllä, herra kersantti.
Sopivatko lakki ja saappaatkin?
Kyllä sopivat, herra kersantti.
Miten teidän on hyväksytty armeijaan?
Miten niin, herra kersantti?
Teidän ruumiinrakenne täytyy olla epämuodostunut.
Vääpeli oli pitämässä alokkaille ensimmäistä kaappitarkastusta.
Alokkaita neuvottiin esittelemään kaappi sanomalla: Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi.
Vääpeli pysähtyi ensimmäisen vuoteen vieressä seisovan alokkaan eteen ilmoitusta odottaen.
Tällöin alokas teki asennon niin kuin oli opetettu ja karjaisi kovalla äänellä: Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi.
Vääpeli huusi: Ei tietenkään noin, vaan sano siinä oma nimesi sen-ja-sen tilalle!
Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi, alokas huusi!
Oletteko aivan tomppeli, karjui vääpeli ja jatkoi: Mikä on teidän nimenne?
Alokas Senjanen, herra vääpeli.
Liity armeijaan, näe maailmaa, kohtaa mielenkiintoisia ihmisiä ja tapa ne.
Olipa kerran eräs poika, jolla oli koko ikänsä ollut mutteri navassa.
Kun sitten poika kutsuttiin armeijaan, hän ei päässyt sinne mutterin takia.
Kukaan lääkäri ei osannut auttaa poikaa, mutta eräs meedio sanoi pojalle: “Kun kuunvalo paistaa napaasi ja lausut taikasanat niin mutteri lähtee”.
Illalla kuu paistoi ikkunasta suoraan pojan napaan, ja hän lausui taikasanat.
Kun taikasanat oli lausuttu, mutteri tippui maahan.
Poika päätti kertoa meediolle, mutta kun hän otti kaksi askelta, häneltä putosi takapuoli.
Hitler, Stalin ja Mannerheim kiistelivät keskenään, kenellä on rohkein armeija.
Niinpä he päättivät tehdä rohkeustestin sotilailleen.
Hitler, Stalin ja Mannerheim menivät talon katolle.
Hitler käski sotilaansa hypätä alas talon katolta.
Sotilas hyppäsi välittömästi alas talon katolta asiaa miettimättä.
Seuraavaksi Stalin käski sotilaansa hypätä alas katolta.
Sotilas sanoi, että häntä pelotti kauheasti, mutta hyppäsi kuitenkin harkittuaan hetken.
Hitler myhäili jo varmana voitostaan.
Sitten Mannerheim käski sotilaansa hypätä alas katolta.
Sotilas tiuskaisi: “Hyppää itte!”, Mannerheim voitti kisan.
Kallen isoveli oli mennyt armeijaan.
Luutnantti päätti koetella hänen hoksottimiaan.
Mitä alokas tekisi, jos käskisin tehdä koko rautatieverkoston viholliselle käyttökelvottomaksi?
Polttaisin matkaliput, herra luutnantti.
Oletpä sinä väsyneen näköinen, sanoi morsian.
Niin olen, myönsi sulhanen.
Verestettiin eilen illalla erään armeijakaverin kanssa vähän vanhoja armeijamuistoja.
Siltä näyttää.
Silmät verestävät vieläkin.