Saku koivun palkinto mm-kisoista
Mitä Saku koivulle pitää hankkia palkinnoksi MM-kisojen jälkeen?
Rantatontti, koska hänellä on jo kaksi laituria.
Mitä Saku koivulle pitää hankkia palkinnoksi MM-kisojen jälkeen?
Rantatontti, koska hänellä on jo kaksi laituria.
Herrasväki Uosukainen loiskutteli kerran innokkaasti vesisängyssään.
Yhtäkkiä Riitta kirkaisi: Herrajestas Topi, miten siulta noin paljon tullee?
Ei miulta.
Vessänkyyn tul reikä.
Kallen kotipitäjään saapui lentokone tekemään yleisölennätyksiä.
Kalle halusi tietysti mukaan ja ilmoitti rehvakkaasti ohjaajalle, että tämä saisi tehdä minkälaisia silmukoita tahansa.
Lentäjä teki toinen toistaan huimempia kaarroksia, mutta Kalle ei ollut moksiskaan.
Lopulta lentäjä heitti surmansilmukan ja kysyi sen jälkeen Kallelta: Joko tuntuu olo erilaiselta?
Kieltämättä, se mikä äsken oli housuissa, on nyt niskassa, Kalle vastasi nauraen.
Kaupparatsun auto petti, ja hän jäi iltaöiselle maantielle.
Onneksi tämä sattui Kallen kodin lähettyville.
Kaupparatsu lähti harhailemaan sankassa sumussa ja löysi viimein talon, jonka ovenripaan hän tarrautui hädissään.
Kuka siellä? Kalle kysyi.
Kaupparatsu selvitti lyhyesti tilanteensa ja tiedusteli, oliko Kallen isä paikalla.
Ei ole, se lähti kun äiti tuli.
Onko äiti sitten?
Ei ole.
Se lähti kun isoäiti tuli.
Isoäiti sitten varmaan on…
Ei ole.
Se lähti kun minä tulin.
Onpa teillä kummallinen talo, kaupparatsu puuskahti.
Ei tää mikään talo ole, Pikku-Kalle vastasi.
Tää on meidän huussi.
Mikä on minni-hiiren lempiohjelma?
Tartu mikkiin!
Tohtori tohtori, tulkaa pian! Kiljui Pikku-Kallen äiti puhelimessa.
Meidän Kalle on nielaissut pussillisen kuulalaakerin kuulia!
Tullaan, tullaan, tohtori rauhoitteli.
Mutta älkää tähdätkö hänellä ketään.
Pyhäkoulussa lapsille jaettiin kauniita värikuvia Raamatun henkilöistä.
Joulua odotellessa heille annettiin Marian ja Joosefin kuva.
Samalla opettaja piti heistä lapsille pikku esitelmän ja kertoi muun muassa heidän köyhyydestään.
Mikä ihme se on, että tuollaisella pelillä köyhäksi tulee, Pikku-Kalle marmatti.
Rahaa ei ole, mutta silti pitää mennä kaiken maailman kalliisiin värikuviin.
Mistä tuntee tosimiehen nudistirannalla?
Hän pystyy kantamaan yhtä aikaa kaksi kahvikuppia ja kuusi donitsia.
Paholainen meni tapaamaan Jumalaa ja ehdotti, että Taivaan ja Helvetin välillä järjestettäisiin olympialaiset.
Sopii, Jumala vastasi.
Mutta pitäisihän sinun tietää, että kaikki parhaat urheilijat ovat meillä Taivaassa.
Tiedän, myhäili Paholainen.
Mutta meilläpä onkin kaikki tuomarit!
Milloin KHL-joukkue Jokerit, pelaa aina kautensa parasta jääkiekkoa?
Runkosarjassa.
Alokkaat oli laitettu marssimaan tahdissa kasarmia ympäri alikersantin johdolla: Vasen, vasen, vasen kaks, kol…
Kesken kaiken kuului alokkaan ääni: Herra alikersantti, saisinko käyttää välillä myös oikeaa jalkaa?
Kenraali näki aseettoman laiskasti käyttäytyvän sotilaan nojailevan kasarmin seinustalla.
– “Mikä komppania?” karjui kenraali.
– “Niin, herra kenraali. Sanokaas muuta! Mikä komppania!”
Kolmetoista alokasta oli pyytänyt iltalomaa. Jokainen heistä palasi myöhästyneenä. Ensimmäinen mies selitti:
– Bussilakon vuoksi viimeinen bussi ei tullut. Jouduin ottamaan taksin, joka meni rikki. Sitten jouduin ottamaan hevosen. Hevonen kuoli kesken matkan ja loppumatka piti kävellä.
Jokainen alokas esitti samanlaisen tarinan. Kun tuli viimeisen alokkaan vuoro, kapteeni sanoi:
– Jos kerrot saman tarinan, saat ylimääräistä palvelusta!
Viimeinen mies aloitti kuten muutkin ja kapteeni huusi:
– Ulos!
Mutta alokas jatkoi:
– Muuten olisin ehtinyt ajoissa, vaan tiellä oli niin paljon kuolleita hevosia, että myöhästyin!
Mitä yhteistä on vauvoilla ja upseereilla?
Kummatkin luulevat, että he saavat mitä tahtovat kun vain huutavat tarpeeksi kovaa.
Alikersantti tuli tekemään tuvassa aamuherätyksen.
Hän huusi kurkku suorana: Kaikki laiskurit, heti ylös punkasta!
Tuvassa syntyi kova hässäkkä, jonka rauhoituttua alikersantti huomasi alokas Virtasen venyttelevän edelleen raukeana punkassaan.
Alikersantti syöksyi Virtasen luokse ja oli aloittamassa raivokkaan kurinpalautuksen, mutta siihen alokas Virtanen tokaisi: Herra alikersantti, eikö teitäkin ihmetytä, että tähän tupaan on sattunut noin monta laiskuria?
Armeijassa vääpeli tenttasi alokasta:
Nimi?
Matti.
Sukunimi?
Ei kun etunimi.
Olettepa te uppiniskanen.
Ei kun minä olen Matti Niskanen.
Naimisissa?
Olen.
Kenen kanssa?
Naisen kanssa.
No kuka nyt miehen kanssa olisi naimisissa, tuskastui vääpeli.
Minun äitini.
Ulos, karjaisi vääpeli!
Alokas kertoi innoissaan vierailevalle kenraalille:
“Herra kenraali, minä aion isona upseeriksi!”
“Oletteko te täysin hullu!”, sanoi kenraali.
“Onko se aivan välttämätöntä?” alokas kysyi ihmetellen.
Sotaharjoituksissa joku heitti vääpeliä kävyllä, ja tämä hirmustui ja huusi:
Kaikkien lomat on peruttu, kunnes syyllinen saadaan selville!
Mutta kävyn heittäjää ei löytynyt, vaikka vääpeli kuinka uhkaili.
Niinpä hän muutti ovelana miehenä taktiikkaa ja sanoi:
No, korpraali Konttinen, teitä minä en rankaise, jos kerrotte syyllisen.
Minä se olin, herra vääpeli, vastasi Konttinen!
Miten ruotsin armeijassa selviää varmimmin hengissä?
Ei koskaan jätä kavereitaan taakseen!
Kaksi herrasmiestä mietti, mistä saisivat noin ensihätään hieman alkoholipitoista juotavaa.
Rahaakaan ei ollut kuin kymppi.
Sitten toinen keksi: Käypäs hakemassa kioskilta pätkä makkaraa.
Kaveri kävi hakemassa ja kysyi: No, mitäs tällä nyt sitten?
No sitten vaan suunnataan kohti ravintolaa!
Miehet marssivat ravintolaan, änkesivät ahterinsa johonkin pöytään ja tilasivat kalliita juomia sen kuin ehtivät.
Tuota… mitenkäs meinaat maksaa tämän kaiken? toinen miehistä huolestui.
No katsos.
Mulla on ovela suunnitelma.
Kun tulee maksun aika, minä änkeän tämän makkaran housuistani pullottamaan ja sinä käyt lattialle nuolemaan sitä.
Tuo portsari näkyy olevan tuommoinen nykyajan skinheadi joten kunhan portsari huomaa meidän puuhat niin me lennetään kaaressa pihalle ja maksu unohtuu!
Niin tehtiin ja suunnitelma toimikin loistavasti.
Iloisessa nousuhumalassa kaverukset suuntasivat kohti toista ravintolaa.
Samoin kävi sielläkin, ja illan mittaan monessa muussakin paikassa.
Seitsemännen ravintolan jälkeen toinen lausahti: Thuota… nyt alkoi vähän hiukomaan.
Heithäpäs shitä makkaraa tänne…
Thäh..? Makkaraa…?
Sehän jäi jo shinne enshimmäiseen ravintolaan.
Kerran yksi viaton tyttönen oli poimimassa hilloja eli suomuuraimia suolla.
Siihen tuli paikalle lentojätkä, näki tytön pyllistelevän hameessaan viehättävästi.
Mies huusi tytölle, että nyt äkkiä housut alas, ettei käy kuin Kälviällä.
Pelästyksissään tyttönen tiputti alushousut nilkkoihin ja ei uskaltanut kysyä edes miten siellä Kälviällä oli käynyt ennen kuin mies oli tehnyt takaapäin temput terävät.
No siellä minä en saanut, vastasi mies piippuaan lataillen ja pois kävellen.
Matkalla sotaharjoituksiin juuttuu armeijan kuorma-auto toivottoman näköisesti paksuun liejuun.
Onneksi ohi sattuu ajamaan jeeppi, jossa on matkustajina neljä korkea-arvoista upseeria.
He päättävät pysähtyä auttamaan ja saavat kuin saavatkin pitkän ja likaisen työn jälkeen auton jälleen kuivalle maalle.
Yksi upseereista pyyhkii mutaa kasvoiltaan ja ähkäisee:
Kyllä oli pirunmoista hommaa.
Mitä siinä oikein on kuormana?
26 sotamiestä, herra kenraali, vastasi kuorma-auton kuljettaja vakavana.
Tapahtui kerran armeijassa:
“Herra vääpeli, voinko vaihtaa kengät?” kysyi alokas.
“No mahtuuko niihin villasukka?” kysyi vääpeli.
“Mahtuu”, vastasi alokas.
“Mahtuuko niihin toinen villasukka?” kysyi vääpeli.
“Mahtuu”, vastasi alokas.
“No mitä helvetin vikaa niissä sitten on?” kysyi kiivastunut vääpeli.
“No, herra vääpeli, sinne pitäisi mahtua jalkakin”, vastasi alokas.
Kenraali oli tulossa kasarmille vierailulle ja vääpeli opetti alokkaille, miten vastata kenraalin esittämiin kysymyksiin.
“Kerrataanpa mitä minä teille olen opettanut”, sanoo vääpeli ja kysyy yhdeltä alokkaalta:
“Kuinka vanha olet?”
“20 vuotta”, sanoo alokas.
“Kauanko olet ollut palveluksessa?” kysyy vääpeli.
“Puoli vuotta”, sanoo alokas.
“Mikä on lempiruokasi?” kysyy vääpeli.
“Hernesoppa”, vastaa alokas.
“Hyvä, juuri noin sotamiehen pitää vastata. Vastatkaa samoin, jos kenraali sattuisi teiltä kysymään”, sanoi vääpeli.
Seuraavana päivänä kenraali saapuu paikalle ja meni sattumalta samaisen alokkaan eteen.
“Kauanko olet ollut palveluksessa?” kysyy kenraali.
“20 vuotta”, vastaa alokas.
“Kuinka vanha olet?” kysyy kenraali.
“Puoli vuotta”, vastaa alokas.
“Mikä teidän päässänne liikkuu?” kysyy kenraali.
“Hernesoppa”, vastaa alokas.
Miehellä oli kova kusi- ja paskahätä, missään ei ollu ilmaisia vessoja ja mies huomasi lompsankin jääneen kotia.
Lopulta hän päätyi hotellin aulaan ja kysyi respasta, jahka voisi käyttää vessaa.
Virkailija sanoi, että miesten vessa on rikki, eikä sinne voi mennä.
Naisten vessa oli kuitenkin ehjä, eikä missään näkynyt ketään.
He väittelivät siinä aikansa ja lopulta respasta lepyttiin ja koska oli hiljaista, respasta annettiin miehelle lupa käydä pikaisesti naisten vessassa.
Virkailija vannotti miestä olemaan painamatta punaista nappia pöntön vieressä.
Mies oli utelias ja tehtyään tarpeensa, hän painoi punaista nappia.
Seinästä aukesi luukku, josta tukeva nahkahomo astui huoneeseen ja kysyi “Vaseliinilla, vai ilman?” Mies tokaisi, että ilman.
Nahkahomo sitten raiskasi miehen ilman vaseliinia.
Raiskauksen jälkeen mies lysähti pytylle ja oli hiljaa hetken, ennen kuin nousi ylös.
Hänen kyynärpäänsä kuitenkin osui punaiseen nappulaan ja nahkahomo saapui taas ja kysyi saman kysymyksen.
Mies ajatteli, että vaseliinilla olisi miellyttävämpi tulla raiskatuksi.
Hän siis huokasi, “Vaseliinilla”, jolloin nahkahomo kääntyi ja huikkasi “Vaselin” ja toinen samanlainen tukeva nahkahomo saapui vessaan luukusta ja molemmat raiskasivat miehen yhdessä tuumin.