Kirkkoherra lähti lomalle Kanarian saarille.
Muutaman tunnin lennettyään hän tuumiskeli, jos uskaltaisin ottaa näin loman kunniaksi yhden viskin.
Hän viittoili lentoemännän paikalle.
”Ottaisin yhden viskin, mutta ennen sitä haluaisin tietää, kuinka korkealla lennämme.”
”Lentokorkeutemme on noin 15 000 metriä.”
”Jos kuitenkin perun tilauksen, pomo saattaa nähdä.”
Kalle oli käymässä Helsingin tähtitornissa.
Hän seurasi, kuinka vanha professori tarttui kaukoputkeen ja tähtäsi sillä taivaalle.
Samalla hetkellä tapahtui tähdenlento.
Ukko on vanha ja valkopartainen, Kalle kuiskasi Liisalle.
Mutta aikamoinen se on vieläkin tähtäämään!
Presidentti Koivisto vieraili vanhainkodissa ja tapasi siellä Kallen vaarin, joka oli nuoruudessaan seilannut kaikki maailman meret.
No, tuumasi presidentti.
Jännittävintä mitä te olette pitkän elämänne aikana kokenut, ovat varmaan eteläiset valtameret?
Eikä ole, Kallen vaari väitti vastaan.
Kaikkein jännittävintä, mitä olen elämäni varrella nähnyt, ovat tämän laitoksen sapuskat!
Järvinen työnteli työmaalla kottikärryjä väärin päin. Pomo huomasi sen ja huusi Järvistä pysähtymään.
”Mitä te oikein teette, ettekö te osaa edes kottikärryjä työntää?”
”En mä mikään tyhmä ole, totta kai mä osaan”, Järvinen vastasi.
”Mutta jos mä käännän kärryt toisin päin, nuo kundit paiskoo ne täyteen hiekkaa.”
Pikku-Kalle kirjoitti koulussa aineen isästään:
Minun isäni voi uida maailman suurimman meren yli.
Minun isäni voi lentää maailman nopeimmalla lentokoneella.
Minun isäni voi taistella maailman vahvinta tiikeriä vastaan.
Minun isäni voi tehdä ihan mitä tahansa.
Mutta useimmiten hän vain vie roskaämpärin ulos, kun äiti käskee.
Miksi blondi kiipeää lasiseinää ylöspäin?
Hän haluaa nähdä sen toiselle puolelle.
Mikä on pahin asia pelatessa golfia vaimon kanssa?
Pitää sanoa 200 kertaa, että hieno lyönti, kultaseni.
Tampereen Raholassa Ronski-Raija huusi tyttärelleen:
Olet sinäkin oikea malliesimerkki nykyajan nuorisosta.
Vasta kuudentoista ikäinen ja joka ilta diskossa.
Ties keiden hulttioiden ja muitten semmosten kanssa pyörit ja aikaas vietät.
Äläs ny mutsi.
Niin ja et edes äidin 30-vuotissyntymäpäivää muistanut.
Nainen meni ennustajan luo ja kysyi tulevaisuudestaan.
Ennustaja katsoi kristallipalloonsa ja sanoi:
Luoksenne tulee nuori mies.
Ihanaa. Minkä näköinen hän on?
Sitä en näe.
Mutta hän painaa hiukan yli kolme kiloa.
Herra Koistinen oli poikineen sirkuksessa.
Siellä oli myös ennustajan teltta, jonka mainostaulussa luki: ”Madame Yvonne kertoo kaiken tulavaisuudestanne.”
Koistinen junior innostui:
Iskä hei.
Tonne meidän pitää mennä.
Jos se vaikka osais kertoa jotain ensi viikon bilsan kokeista.
Pienen neuvottelun jälkeen herra Koistinen suostui ja parivaljakko meni Madame Yvonnen pakeille.
Junior meni ensimmäisenä istumaan tuoliin vastapäätä Madamea ja hänen kristallipalloaan ja sanoi:
Kerros nyt kaikki mun tulevaisuudesta.
Madame teki muutamia käden liikkeitä kristallipallonsa yllä ja kumartui sitten tuijottamaan jonnekin pallonsa sisuksiin.
Hetkeen ei tapahtunut mitään, sitten madame alkoi hihittää, päästi muutaman naurunpyrähdyksen ja ratkesi lopulta hahattamaan vedet silmissä ja kippuralle taipuneena.
Tällöin koistinen junior nousi, veti isäänsä kädestä ja sanoi:
Faija tuu nyt.
Musta tuntuu, etten mä haluukaan tietää mitään tulevaisuudesta.