Pikku-Kallen oli määrä pitää silmällä vastasyntynyttä pikkusiskoa sillä aikaa, kun äiti oli asioilla.
Pikkuinen huusi minkä jaksoi, ja naapurin rouva tuli katsomaan, mikä oli hätänä.
Sen on nälkä, Kalle selitti.
Ja sapuska vaan juoksentelee pitkin kaupunkia.
Kalle meni hampurilaiskioskille.
Hyvää iltaa, kaksi nakkia.
Toinen sämpylällä ja toinen ilman.
Ja kumpi tulee ilman?
Opettaja matikan tunnilla
”Jos sinulla on toisessa taskussa 5 euroa ja toisessa 10 euroa, mitä sinulla silloin on?”
”Jonkun toisen housut.” Vastasi Kalle.
Mitä eroa on kivellä ja kalliolla? Kysyi opettaja maantiedon tunnilla.
”Kivi oli kirjailija ja Kallio oli presidentti.” Vastasi Kalle.
Opettaja moitti Kallea:
”Miksi et pese kasvojasi, nytkin näkee, mitä olet eilen syönyt.”
”No mitä?”
”Mustikkasoppaa”, vastasi opettaja.
”Enpäs syönytkään.”
”Mustikkasoppaa söin toissapäivänä.”
Kallen kotiin oli hankittu tietosanakirja ja yllättäen Kalle lakkasi kyselemästä mm. niitä arkoja asioita, joihin vanhempien oli aikaisemmin ollut vaikea vastata.
Kerran vanhemmat keskustelivat sukupuoliasioista, kun Kalle rämäkästi kertoi miten asiat ovat ja miten lapsia tehdään.
Mistä sinä tuon kaiken tiedät? kysyi hämmästynyt isä.
Tähdet kertovat, tähdet kertovat…
Pikku-Kalle näki ensimmäisen kerran isoäitinsä riisuutuvan ja seurasi tilannetta kiinnostuneena.
Kun isoäiti ehti korsettiin asti, Kalle kysyi ihmeissään:
Isoäiti, onko sinulla ollut pelastusliivit päällä koko päivän?
Luokka oli taidenäyttelyssä.
Yhtäkkiä Kalle pysähtyi ja huusi opettajalle:
Tämä työ näyttää aivan valtavan todelliselta.
Mutta Kalle, sehän on ikkuna.
Et varmaan usko, mutta olin ennen hyvin itserakas, Kalle tunnusti Villelle.
Kerran sitten menin psykiatrin puheille ja hän paransi minut.
Nykyään olen paikkakuntamme miellyttävimpiä miehiä.
Kuinka usein bussi pysähtyy tällä pysäkillä? vanha täti kysyi Pikku-Kallelta linja-autosssa.
Vain kerran.
Sitten se jatkaa matkaa.